Egyptin reissu 5.-11.4.2010 (Alexandria)

Junamatka Alexandriaan sujui oikeastaan ihan mukavasti, ei se ensimmäinen luokka kovin paha ollut, hieman oli kylmä ilmastoinnin puhaltaessa täysillä. Junan saavuttua Alexandrian rautatieasemalle ihmisiä vastassa olikin sitten tusinoittain taksikuskeja, jotka tekivät junasta poistumisen varsin hankalaksi. Suomalaisella kyynärpäätaktiikalla tilaa tuli kuitenkin kummasti ja pääsimme kadunvarteen, josta mielluummin otimme taksin hotellille. Alexandriassa kaikki taksit ovat muuten Ladoja, jotka on maalattu mehiläiskuviolla musta-keltaisiksi. Veikeitä vempeleitä.

Hotellimme oli eräänlaisessa länsimaalaisen kaltaisessa reservaatissa noin kahdeksan kilometrin päässä varsinaisesta kaupungin keskustasta. Majoituimme siis vaatimattomasti Hotelli Hilton Plazaan, joka oli Green Plaza -kauppakeskuksen yhteydessä, rakennuskompleksin kolmannessa kerroksessa. Alue oli tosiaan aidalla rajattu, joten siellä ei tarvinnut pelätä kaupustelijoita sun muita tyrkyttäjiä. Paikka oli mitä mainioin rentoutumiseen hektisen Kairon jälkeen. Kirjauduimme sisään hotelliin ja suuntasimme huoneeseemme viemään matkatavarat sekä asettumaan taloksi. Oli jo iltapäivä ja edellisestä ruokailusta oli kulunut karkeasti arvioiden noin 20 tuntia, joten nälkä oli. Kummallakaan ei ollut enää juurikaan kirouksen oireita, joten suuntasimme nälkäisinä hotellin yhteydessä olevaan italialaiseen ravintolaan täyttämään vatsamme. Ruoka oli todella hyvää ja täyttävää, aurinkokin paistoi kivasti siihen ravintolan terassille, jossa nautimme ateriamme. Alkoi taas tuntua siltä, että lomasta voisi nauttia. :)

Illan kulutimme kiertelemällä kauppakeskuksen alueella, tarjontaa oli laidasta laitaan ja mikä parasta, liikkeissä oli kiinteät hinnat. Ei sillä, että hirveesti mitään oltais osteltu, mutta tiesi sen ettei tarvitsisi alkaa tinkaamaan joka helvetin asiasta. Kävimme myös pelaamassa pari erää biljardia sekä istumassa iltaa kahvilassa.

Perjantain varasimmekin sitten täysin laiskotteluun ja siihen peruslomailuun, ei ollut mihinkään kiire, ei tarvinnut tehdä mitään jos ei halunnut eli mitä mainioin meininki. Suuntasimme päiväksi hotellin uima-altaalle löhöilemään ja ottamaan aurinkoa, tuli siinä altaassakin pulahdettua. Siinä saattoi olla prosentuaalisesti jopa enemmän vettä kuin lasten eritteitä, mikä oli ihan positiivista. Löhöilyn välissä raahauduimme samaiseen italialaiseen ravintolaan, jossa olimme edellisenä päivän ruokailleet, sillä se sattui olemaan uima-altaan välittömässä läheisyydessä. Ruan jälkeen tietenkin takaisin vaaka-asentoon aurinkotuoliin. Sää oli lämmin, mutta osittain pilvinen, mutta eipä se suuremmin haitannut. Alkuillasta olin varannut itselleni vielä hieronnan hotellin Health Clubilta. Rento päivä siis kaikin puolin. Illalla menimme Juhan kans taas pelaan pari erää biljardia sekä istumaan iltaa kahvilaan, kuitenkin eri mestaan kuin edellisenä iltana. Menimme suhteellisen aikaisin nukkumaan, koska lauantaina oli tarkoitus lähteä kiertelemään Alexandriaa sekä ostaa junaliput sunnuntaille.

Lauantai alkoi hotelliaamiaisella, joka ei kuulunut huoneesta maksettuun hintaan vaan siitä oli maksettava erikseen. Se oli kuitenkin vallan mainio ja herkullinen sekä välttämätön päivän suunnitelmia ajatellen. Aamiaisen jälkeen otimmekin taksin rautatieasemalle, josta ostimme sunnuntaille ykkösluokan liput Kairoon. Asemalta jatkoimme matkaa jalan ensiksi rantakadulle, jota pitkin lähdimme sitten kulkemaan kohti Qaitbayn linnoitusta. Kyseinen linnoitus on rakennettu osittain Alexandrian majakan (Pharoksen majakka) raunioista. Kyseinen majakkahan sortui/upposi mereen maanjäristyksen yhteydessä joskus vuoden 1303 tietämillä. Samaisen maanjäristyksen yhteydessä tuhoutui myös Alexandriassa sijainnut Kleopatran palatsi.

Matkaa linnoitukselle meillä oli noin viitisen kilometriä. Matkan varrella näimme paljon paikallista arkkitehtuuria (eli ränsistyneitä taloja, joista osa jäänyt kesken), uuden Alexandrian kirjaston sekä pari oikein näyttävää moskeijaa. Merivesi oli oikein kirkasta, mutta hyvin likaista/paskaista, jännä ristiriita tässäkin lauseessa. :) Linnakkeen luo päästyämme näimme Kairosta tuttua kaupustelukulttuuria, oli siellä jonkin sortin torikin pystyssä. Yllätykseksemme heillä oli käytössä kiinteät hinnat. Torin ohitettuamme menimme linnakkeeseen, maksoimme pääsymaksun ja kiertelimme alueella. Ihan näyttävän näköinen ilmestys, ei suuren suuri, mutta kuitenkin. Lievää huvittuneisuutta herätti se, että eräs paikallinen nuori neito halusi kuvaan kanssamme. Mikäs siinä, ei kait se väärin ole. Kyllähän me sieltä joukosta erotuimme vähän liiankin selvästi. Vaalea iho ja vaaleat hiukset molemmilla.

Linnakkeen luota otimme taksin takaisin hotellille, jossa menimmekin sitten syömään sekä ottamaan vielä hiukan aurinkoa. Illan kulutimme kiertelemällä ostoskeskuksen alueella ja istumalla kahvilassa, jossa näkyi muuten Real Madrid - FC Barcelona ottelu. Myös tavarat pakattiin jo tuolloin lauantai-iltana, sillä huone oli luovutettava kahdeltatoista sunnuntaina.

Huoneen luovutuksen jälkeen kulutimme vielä hiukan aikaa hotellilla, jonka jälkeen otimme taksin juna-asemalle. Jännittystä herättävä paluumatka Kairoon oli edessä. Asemalta löysimme pienellä opastuksella oikean raiteen, sitten oli vain toivottava, että oma junamme olisi ajallaan. Onneksi oli ja oikea vaunukin löytyi. Itse junamatka sujui varsin rattoisasti, mutta perille päästyämme meidän oli taas hankittava itsellemme luotettava taksikuski, joka veisi meidät oikealle lentokentälle sopivaan hintaan. Sellainen löytyi pienen etsinnän ja muutaman hintaneuvottelun jälkeen. Ja taas Kairon liikenteen sekaan, onneksi ei tarvinnut itse ajaa.

Kentällä olimme ajoissa, Juha varsinkin, sillä hänen lentonsa lähti noin kuusi tuntia meikäläisen lennon jälkeen :) Oma lentoni lähti tosin vajaan tunnin myöhässä, mutta päädyin kuitenkin turvallisesti takaisin Kyprokselle. Larnacasta otin bussin Nicosiaan ja loppumatka kämpille taittui taksilla. Kello oli noin 02.30 sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Seuraavana päivän kouluun, hienoa.. Juhakin pääsi maanantain puolella Suomeen lennettyään Amsterdamin kautta.

Tähän loppuun onkin hyvä heittää kommenttia Egyptistä noin yleensä. Tulimme matkamme aikana seuraaviin johtopäätöksiin: 1) Reilusti yli puolet egyptiläisistä yrittää myydä sinulle jotain, missä tahansa ja milloin vain. Näitä turistinkusettajia koulutetaan jo alaluokilta asti, liekö heillä jopa oma korkeakoulukin kyseisiin hommiin, ei olisi ihme sekään. 2) Kamelikauppiaat kusettavat aina! 3) Liikenne on jotain ihan omaa luokkaansa verrattuna mihinkään tähän asti näkemäämme, emme suosittele kokeilemaan missään olosuhteissa! Liikennesääntöjä ei ole, tai niitä voi soveltaa jokainen vapaasti. 4) Kadulla kävellessä ei kannata pysähtyä tai heti on joku toivottamassa tervetulleeksi ja taluttamassa omaan tai kaverin kaverin liikkeeseen ostamaan jotain krääsää. 5) Jos on aivan pakko kysyä kadulla tms. neuvoa suunnasta tai jostain paikasta, kysy vain pukumiehiltä tai vastaavilta liikemiehen näköisiltä. Niille ei tarvitse maksaa mitään. 6) Taksista ei pidä ainakaan Kairossa maksaa koskaan 20 puntaa enempää. 7) Faaraon kirous iskee 99 % todennäköisyydellä jokaiseen turistiin. 8) Luottaa voi vain hotellin henkilökuntaan 9) Omatoimimatkaa Egyptiin suunnittelevan kannattaa harkita asiaa uudemman kerran! Mikäli sellaisen aikoo tehdä, kannattaa opetella sanomaan arabiaksi ainakin "Ei kiitos!"10) Kamelikauppiaat kusettavat aina!

Siinäpä muutama neuvo/havainto. Oli kuitenkin hieno ja todella kokemusrikas reissu :) Ei noita pyramiidejä sun muita tule montaa kertaa elämässä nähtyä. Ei sillä, että olisin tuonne toista reissua koskaan tekemässä. Mikäli niin pääsee käymään, se niin pakettimatka, jossa ei tarvii miettiä ite mitään.