Suomi, Helsinki, Koti

Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. Ei muuta sanottavaa.



Loppu..

Nicosia 17.5.2010 (TJ 5!)

Joo, vähiin käy ennen kuin loppuu. Viisi aamua ja kolme tenttiä vielä Kyproksella, sitten alkaa tämä kevät olemaan pulkassa. Viime päivät täällä on saanut kärsiä tuskastuttavasta helteestä, joka päivä reilu 30 astetta ollut. Sellaisella ilmalla on lähes mahdotonta tehdä yhtään mitään, olla ulkona tai lukea sisällä tentteihin. Jännä nähdä, että miten nämä tentit sujuvat.

Huomenna pitää maksaa viimeiset laskut ja hoitaa tarvittavat paperiasiat kuntoon, niin ei tarvitse niitä sitten enempää miettiä. Luennot loppuivat kivasti jo perjantai eli koululle ei tarvitse raahautua enää kuin tenttien takia.

Lento lähtee perjantaina puolen yön aikaan ja kotona Suomessa ollaan sitten joskus aamuyöstä. Nyt vain pitää toivoa, ettei islantilaista tuhkaa ole tulossa sotkemaan lentosuunnitelmia. Mikäli näin käy pitänee allekirjoittaneen uida tuonne Kreikan rannikolle ja jatkaa matkaa junalla. Tänne en nimittäin aio jäädä enää.

Suomessa ehtii palautua parin päivän ajan ja työt alkavatkin jo tiistaina 25. päivä. Ihan hyvillä mielin olen töihin menossa, raha on enemmän kuin tervetullut asia. Ja Suomessa pääsee taas tekemäänkin asioita, joita täällä ei ole voinut tehdä.

Kirjoittelen tänne varmaan vielä perjantaina lähtöfiilikset ja ehkä myöhemmin Suomessa sitten kokonaisvaltaisen arvion kuluneesta keväästä. Voin silloin pohtia asiaa vähän syvemmin.

Nicosia 25.4.2010

Niin ne viikot vierii ja loppu lähenee. Siis erasmusvaihdon loppu. Reilu kuukausi jäljellä ja sitten koittaa kivasti kotiinpaluu. Toivottavasti Suomessakin olisi jo vähän lämpimämpää silloin. Täällä kun on tottunut tuollaiseen +25 asteeseen eli lämmintä on kyllä ollut.

Välitentit menivät niin hyvin kuin uskoinkin, ei mitään pettymyksiä. Vielä kun saisi lopputentit hoidettua samalla tavalla. Kolme viikkoa olisi vielä luentoja jäljellä. Tämä viikonloppu kuluikin erään markkinointiprojektin parissa. Enempää tuollaisia suurempia projuja ei onneksi olekaan.

Ikävästi jää tänä vuonna opiskelijawappu väliin mikä harmittaa aika paljon, olisi ollut mukava viettää wappu normaalisti Suomessa Lotan, ystävien ja opiskelukaverien seurassa. Ehkäpä taas ensi vuonna.

Jäkiksen mm-kisat alkavat onneksi aika pian tulee taas jotain seurattavaa. Saapa nähdä millaiset mahdollisuudet kisojen seuraamiseen täältä löytyy. Netti-tv:tä on turha edes ajatella tämän saatanan hitaan nettiyhteyden vuoksi. Ainoana vaihtoehtona taitaa olla jokin sporttibaari. Olen tosin kuullut huhua jostain suuremmasta screenistä jollain julkisella paikalla. Saa nähdä.

Eipä kummempaa tällä kertaa. :)

Egyptin reissu 5.-11.4.2010 (Alexandria)

Junamatka Alexandriaan sujui oikeastaan ihan mukavasti, ei se ensimmäinen luokka kovin paha ollut, hieman oli kylmä ilmastoinnin puhaltaessa täysillä. Junan saavuttua Alexandrian rautatieasemalle ihmisiä vastassa olikin sitten tusinoittain taksikuskeja, jotka tekivät junasta poistumisen varsin hankalaksi. Suomalaisella kyynärpäätaktiikalla tilaa tuli kuitenkin kummasti ja pääsimme kadunvarteen, josta mielluummin otimme taksin hotellille. Alexandriassa kaikki taksit ovat muuten Ladoja, jotka on maalattu mehiläiskuviolla musta-keltaisiksi. Veikeitä vempeleitä.

Hotellimme oli eräänlaisessa länsimaalaisen kaltaisessa reservaatissa noin kahdeksan kilometrin päässä varsinaisesta kaupungin keskustasta. Majoituimme siis vaatimattomasti Hotelli Hilton Plazaan, joka oli Green Plaza -kauppakeskuksen yhteydessä, rakennuskompleksin kolmannessa kerroksessa. Alue oli tosiaan aidalla rajattu, joten siellä ei tarvinnut pelätä kaupustelijoita sun muita tyrkyttäjiä. Paikka oli mitä mainioin rentoutumiseen hektisen Kairon jälkeen. Kirjauduimme sisään hotelliin ja suuntasimme huoneeseemme viemään matkatavarat sekä asettumaan taloksi. Oli jo iltapäivä ja edellisestä ruokailusta oli kulunut karkeasti arvioiden noin 20 tuntia, joten nälkä oli. Kummallakaan ei ollut enää juurikaan kirouksen oireita, joten suuntasimme nälkäisinä hotellin yhteydessä olevaan italialaiseen ravintolaan täyttämään vatsamme. Ruoka oli todella hyvää ja täyttävää, aurinkokin paistoi kivasti siihen ravintolan terassille, jossa nautimme ateriamme. Alkoi taas tuntua siltä, että lomasta voisi nauttia. :)

Illan kulutimme kiertelemällä kauppakeskuksen alueella, tarjontaa oli laidasta laitaan ja mikä parasta, liikkeissä oli kiinteät hinnat. Ei sillä, että hirveesti mitään oltais osteltu, mutta tiesi sen ettei tarvitsisi alkaa tinkaamaan joka helvetin asiasta. Kävimme myös pelaamassa pari erää biljardia sekä istumassa iltaa kahvilassa.

Perjantain varasimmekin sitten täysin laiskotteluun ja siihen peruslomailuun, ei ollut mihinkään kiire, ei tarvinnut tehdä mitään jos ei halunnut eli mitä mainioin meininki. Suuntasimme päiväksi hotellin uima-altaalle löhöilemään ja ottamaan aurinkoa, tuli siinä altaassakin pulahdettua. Siinä saattoi olla prosentuaalisesti jopa enemmän vettä kuin lasten eritteitä, mikä oli ihan positiivista. Löhöilyn välissä raahauduimme samaiseen italialaiseen ravintolaan, jossa olimme edellisenä päivän ruokailleet, sillä se sattui olemaan uima-altaan välittömässä läheisyydessä. Ruan jälkeen tietenkin takaisin vaaka-asentoon aurinkotuoliin. Sää oli lämmin, mutta osittain pilvinen, mutta eipä se suuremmin haitannut. Alkuillasta olin varannut itselleni vielä hieronnan hotellin Health Clubilta. Rento päivä siis kaikin puolin. Illalla menimme Juhan kans taas pelaan pari erää biljardia sekä istumaan iltaa kahvilaan, kuitenkin eri mestaan kuin edellisenä iltana. Menimme suhteellisen aikaisin nukkumaan, koska lauantaina oli tarkoitus lähteä kiertelemään Alexandriaa sekä ostaa junaliput sunnuntaille.

Lauantai alkoi hotelliaamiaisella, joka ei kuulunut huoneesta maksettuun hintaan vaan siitä oli maksettava erikseen. Se oli kuitenkin vallan mainio ja herkullinen sekä välttämätön päivän suunnitelmia ajatellen. Aamiaisen jälkeen otimmekin taksin rautatieasemalle, josta ostimme sunnuntaille ykkösluokan liput Kairoon. Asemalta jatkoimme matkaa jalan ensiksi rantakadulle, jota pitkin lähdimme sitten kulkemaan kohti Qaitbayn linnoitusta. Kyseinen linnoitus on rakennettu osittain Alexandrian majakan (Pharoksen majakka) raunioista. Kyseinen majakkahan sortui/upposi mereen maanjäristyksen yhteydessä joskus vuoden 1303 tietämillä. Samaisen maanjäristyksen yhteydessä tuhoutui myös Alexandriassa sijainnut Kleopatran palatsi.

Matkaa linnoitukselle meillä oli noin viitisen kilometriä. Matkan varrella näimme paljon paikallista arkkitehtuuria (eli ränsistyneitä taloja, joista osa jäänyt kesken), uuden Alexandrian kirjaston sekä pari oikein näyttävää moskeijaa. Merivesi oli oikein kirkasta, mutta hyvin likaista/paskaista, jännä ristiriita tässäkin lauseessa. :) Linnakkeen luo päästyämme näimme Kairosta tuttua kaupustelukulttuuria, oli siellä jonkin sortin torikin pystyssä. Yllätykseksemme heillä oli käytössä kiinteät hinnat. Torin ohitettuamme menimme linnakkeeseen, maksoimme pääsymaksun ja kiertelimme alueella. Ihan näyttävän näköinen ilmestys, ei suuren suuri, mutta kuitenkin. Lievää huvittuneisuutta herätti se, että eräs paikallinen nuori neito halusi kuvaan kanssamme. Mikäs siinä, ei kait se väärin ole. Kyllähän me sieltä joukosta erotuimme vähän liiankin selvästi. Vaalea iho ja vaaleat hiukset molemmilla.

Linnakkeen luota otimme taksin takaisin hotellille, jossa menimmekin sitten syömään sekä ottamaan vielä hiukan aurinkoa. Illan kulutimme kiertelemällä ostoskeskuksen alueella ja istumalla kahvilassa, jossa näkyi muuten Real Madrid - FC Barcelona ottelu. Myös tavarat pakattiin jo tuolloin lauantai-iltana, sillä huone oli luovutettava kahdeltatoista sunnuntaina.

Huoneen luovutuksen jälkeen kulutimme vielä hiukan aikaa hotellilla, jonka jälkeen otimme taksin juna-asemalle. Jännittystä herättävä paluumatka Kairoon oli edessä. Asemalta löysimme pienellä opastuksella oikean raiteen, sitten oli vain toivottava, että oma junamme olisi ajallaan. Onneksi oli ja oikea vaunukin löytyi. Itse junamatka sujui varsin rattoisasti, mutta perille päästyämme meidän oli taas hankittava itsellemme luotettava taksikuski, joka veisi meidät oikealle lentokentälle sopivaan hintaan. Sellainen löytyi pienen etsinnän ja muutaman hintaneuvottelun jälkeen. Ja taas Kairon liikenteen sekaan, onneksi ei tarvinnut itse ajaa.

Kentällä olimme ajoissa, Juha varsinkin, sillä hänen lentonsa lähti noin kuusi tuntia meikäläisen lennon jälkeen :) Oma lentoni lähti tosin vajaan tunnin myöhässä, mutta päädyin kuitenkin turvallisesti takaisin Kyprokselle. Larnacasta otin bussin Nicosiaan ja loppumatka kämpille taittui taksilla. Kello oli noin 02.30 sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Seuraavana päivän kouluun, hienoa.. Juhakin pääsi maanantain puolella Suomeen lennettyään Amsterdamin kautta.

Tähän loppuun onkin hyvä heittää kommenttia Egyptistä noin yleensä. Tulimme matkamme aikana seuraaviin johtopäätöksiin: 1) Reilusti yli puolet egyptiläisistä yrittää myydä sinulle jotain, missä tahansa ja milloin vain. Näitä turistinkusettajia koulutetaan jo alaluokilta asti, liekö heillä jopa oma korkeakoulukin kyseisiin hommiin, ei olisi ihme sekään. 2) Kamelikauppiaat kusettavat aina! 3) Liikenne on jotain ihan omaa luokkaansa verrattuna mihinkään tähän asti näkemäämme, emme suosittele kokeilemaan missään olosuhteissa! Liikennesääntöjä ei ole, tai niitä voi soveltaa jokainen vapaasti. 4) Kadulla kävellessä ei kannata pysähtyä tai heti on joku toivottamassa tervetulleeksi ja taluttamassa omaan tai kaverin kaverin liikkeeseen ostamaan jotain krääsää. 5) Jos on aivan pakko kysyä kadulla tms. neuvoa suunnasta tai jostain paikasta, kysy vain pukumiehiltä tai vastaavilta liikemiehen näköisiltä. Niille ei tarvitse maksaa mitään. 6) Taksista ei pidä ainakaan Kairossa maksaa koskaan 20 puntaa enempää. 7) Faaraon kirous iskee 99 % todennäköisyydellä jokaiseen turistiin. 8) Luottaa voi vain hotellin henkilökuntaan 9) Omatoimimatkaa Egyptiin suunnittelevan kannattaa harkita asiaa uudemman kerran! Mikäli sellaisen aikoo tehdä, kannattaa opetella sanomaan arabiaksi ainakin "Ei kiitos!"10) Kamelikauppiaat kusettavat aina!

Siinäpä muutama neuvo/havainto. Oli kuitenkin hieno ja todella kokemusrikas reissu :) Ei noita pyramiidejä sun muita tule montaa kertaa elämässä nähtyä. Ei sillä, että olisin tuonne toista reissua koskaan tekemässä. Mikäli niin pääsee käymään, se niin pakettimatka, jossa ei tarvii miettiä ite mitään.

Egyptin reissu 5.-11.4.2010 (Kairo)

Egyptin matka alkoi siis viime viikon maanantaina iltalennolla Larnacasta Kairoon. Lento sujui hyvin, vaikka pientä jännitystä aiheuttikin ensimmäisen laskun aikana koneeseen tullut häiriö, jonka seurauksena pilotti joutui nostamaan koneen takaisin ylemmäs. Toisella yrityksellä kone laskeutui onnistuneesti Kairon kansainväliselle lentokentälle. Viisumin ostamisen ja passintarkastuksen kanssa ei suurempia ongelmia ollut. Rinkkakin löysi perille Kairoon. Tämän jälkeen jäin noin tunniksi odottamaan Juhan koneen saapumista. Kentältä hotellille (Museum View Hotel) meillä oli etukäteen tilattu kuljetus. Hotellille saavuimme noin kolmen aikaan yöllä ja menimmekin melkein suorilta nukkumaan.

Tiistaina suuntasimme aamiaisen jälkeen Kairon islamilaiseen osaan Citaldelille, joka on Saladinin rakennuttama linnoitus 1100-luvulla. Citadelissa on myös Muhammad Alin moskeija. Linnoitukselta näki suhteellisen kauas ympäri kaupunkia, mikäli saastepilviä ei oteta huomioon.

Citadelilta jatkoimme matkaa Khan El-Khalilin basaarille, joka on koko Kairon suurin basaari. Siellä pääsimme tutustumaan varsin hyvin egyptiläiseen kaupankäyntiin. Suomeksi sanottuna kaikki yrittivät kaupata sinulle jotain, mitään et voinut katsella rauhassa, et voinut pysähtyä hetkeksikään, vaan oli jatkettava matkaa ja olla kiinnittämättä huomiota kehenkään. Jos kävelit sisään "liikkeeseen" tai "kojuun", et päässyt ulos ostamatta ensiksi jotain. Hinnat olivat tietenkin naurettavia ja jos jotain halusi ostaa, oli tingattava tosissaan, jotta hinnan sai edes jollain tavalla järkevälle tasolle. Lyhyehkön basaarikierroksen päätteeksi pysähdyimme syömään lounasta. Lounastaakaan ei voitu rauhassa, sillä koko ajan oli joku myymässä jotain, aurinkolaseja, kelloja tai kengänkiillotusta.

Basaarilta palasimme takaisin hotellille, josta menimmekin sitten kadun toiselle puolelle Egyptiläiseen Museoon. Museoon ei saanut edes viedä kameraa, joten sieltä ei ole minkäänlaista kuvamateriaalia. Museoossa oli varsin laajalti tavaraa, esineistöä, patsaita ja sargofageja kaikilta egyptiläisen muinaishistorian aikakausilta. Päänähtävyytenä tietenkin Tutankhamonin sargofakit, kuolinnaamio ja kultaesineistö. Olivat kyllä oikein näyttävän näköisiä. Museossa vierähtikin aikaa se kolmisen tuntia eikä kaikkea ehtinyt siltikään kunnolla jäädä katselemaan.

Illalla menimme vielä syömään, mutta ravintolan löytäminen olikin helpommin sanottu kuin tehty. Paikallisethan olivat oikein halukkaita neuvomaan MAKSUA vastaan, jätettiin se kivasti väliin ja kysyimme ravintolan sijaintia loppujan lopuksi hotellin respasta, josta saimme kaksi eri vaihtoehtoa. Ensimmäinen "ravintola" osoittautui katukeittiöksi, joten jatkoimme seuraavaan, mikä onneksi oli aivan normaali ravintola, josta sai vieläpä kohtuuhintaista hyvää ruokaa. Ruan jälkeen painuimme pehkuihin, sillä seuraavana päivän oli tiedossa päivämatka pyramideille.



Keskiviikkona lähdimme pyramideille jo aikaisin aamusta noin kahdeksan aikaan. Meillä oli koko reissulle kuski ja ilmastoitu auto käytössä. Tosin tämä "ilmastoitu" auto osoittautui Ladaksi ikkunat auki. :) Ei siinä mitään, pehemeä kyytihän siinä oli. Ensimmäisenä kohteena oli Giza, josta löytyy kolme eri pyramidia, suurimapana Kheopsin pyramidi sekä tietenkin Sphinxi. Kuljettaja vei meidät kameli/hevosajeluliikkeen eteen, josta ostimme kaksituntisen opastetun kierroksen pyramideille. Edellisen päivän jälkeen olimme sillä asenteella liikkeellä, että oppirahat on maksettu, mutta toisin kävi. Kamelikauppias onnistui kusettamaan meitä sillä kertaa, maksoimme siis opastetusta kierroksesta huomattavaa ylihintaa, kuten saimme jälkikäteen kuulla. No, ehkäpä se kuitenkin oli sen arvoista, koska suomalaisella hintatasolla kierros ei ollut kallis. Päädyimme ottamaan yhden hevosen ja yhden kamelin, jotta molemmat pääsisivät kokeilemaan kamelia, mutta hevonen olisi leppoisampi ajettava. Juha aloitti kamelin selässä ja minä hevosen. Puolessa välissä kierrosta vaihdoimme sitten. Leppoista ajelua. Kuvia Gizasasta tuli runsaasti, mutta en pysty tähän laittamaan kuin pari.



Gizan jälkeen matka jatkui Dahshuriin, jossa olevaan pyramiidiin pääsimme tutustumaan ihan sisältä käsin. Ensiksi oli kiivettävä puoleen väliin pyramidin seinää portaita pitkin ja tunnelin suuaukolta oli laskeuduttava noin 60 metrin matkan ahdasta tunnelia pitkin pyramiidin sisuksiin. Tunneli ja kammiot olivat valaistuja, mutta ilma ei ollut mitenkään kovin tuoretta, joten haju oli aika.. mielenkiintoinen. Tunnelin jälkeen avautui ensimmäinen huone, josta pääsi seuraavaan lyhyttä tunnelia pitkin. Tästä toisesta huoneesta kulki portaat ylös käytävään, joka johti viimeiseen kammioon, jossa varsinainen hauta oli aikoinaan ollut. Pikaisen kuvaamisen ja katselun jälkeen kaipasimme jo raikasta ilmaa, joten palasimme tunnelia pitkin takaisin ulkoilmaan. Ylös kapuaminen oli huomattavasti helpompaa kuin alas meneminen.

Dahshurista jatkoimme matkaa Saqqaraan, jossa on muun muassa Egyptin ensimmäinen pyramidi, joka oli Imhotepin suunnittelema. Pyramidi oli myös varsin näyttävä ilmestys, muodoltaan hieman uudemmista poikkeava. Valitettavasti se oli myös parhaillaan korjaustöiden alla, joten maisemaa pilasi muutamat rakennustelineet. Saqqaran alueella oli myös muita hautakammioita, joista löytyi sisältä myös säilyneitä hieroglyfejä. Pyramidikierroksemme päättyi Saqqaraan, josta palasimme takaisin hotellille ilmastoidulla Ladallamme. Hotellille päästyämme, "Faaraon kirous" alkoi vaikuttaa...

Ilta menikin siis varsin epämukavissa merkeissä, molemmilla maha sekaisin eikä mikään pysynyt sisällä. "Ripuli on märkä kakka", niin kuin laulussakin sanotaan. Ei voinut muuta kuin pyörähtää apteekissa hakemassa vatsatautiin lääkkeet ja toivoa parasta. Oli muuten varsin edukkaita lääkkeitä, paketti maksoi 5 puntaa eli alle euron. Yötä myöten olokin parani, mutta tuolloin torstai aamuna oli jätettävä aamiainen väliin. Emme uskaltaneet syödä mitään, sillä sinä päivän oli tarkoitus jatkaa matkaa junalla Alexandriaan. Junamatka kuullosti muutenkin hämärältä, meillä oli kuitenkin hankittuna ensimmäisen luokan liput, mutta emme voineet luottaa siihen, että junassa olisi vessa. Ja vaikka olisikin ollut, haluaisimmeko sitä käyttää?

Juna-asemalle menimme hieman yhdentoista jälkeen, kun olimme poistuneet hotellillta ja esittäneet henkilökunnalle kiitokset erinomaisesta palvelusta. Seuraavaksi pitikin arvuutella, miltä laiturilta juna lähtisi ja millä kohtaa oma vaunumme pysähtyy. Minkäänlaisia ilmoitustauluja ei tietenkään ollut, mutta infopisteestä saimme jotain apua. Lopulta pääsimme junaan, oikeaan vaunuun ja oikeille paikoille. Ei se ykkösluokka hullumpi ollut, melkein normaalisettiä Suomen mittapuulla. Kakkosluokka muistuttikin sitten lähinnä karjavaunua.. No, siitä jatkui matkamme kohti Alexandriaa. :)

31.3.2010 Nicosia (Malta takana, Egypti edessä)

Hieno saari oli Malta, monessa suhteessa mielenkiintoisempi kuin Kypros, mutta olihan se kyllä aivan hemmetin pieni. Pinta-alaltaan vissiin Haapavettä pienempi, asukkaita tosin noin 400 000 tjsp. Eli toi neljä päivää oli enemmän kuin tarpeeksi aikaa saareen tutustumiseen. :)

Lauantaina saavuin Vallettaan noin puoli kahden aikaan iltapäivällä, kentältä menin suoraan hotellille viemään rinkan ja siitä suunnattiin Eetun kanssa bussilla Medinaan. Siellä kiertelimme kaupungin linnakkeessa sekä kävimme myös roomalaisten aikaisessa asunnossa, jossa oli myös paljon sieltä löytyneitä esineitä, veistoksia, jne. Illalla mentiin tietenkin syömään. Ensiksi ravintolaa etsittiin Valletasta, tuloksetta, jonka jälkeen palasimme takaisin Sliemaan.

Sunnuntaina suuntasimme saaren luoteis-kärkeen, josta jatkoimme lautalla salmen yli Gozon saarelle. Terminaalin ulkopuolella olikin sitten sellanen innokkaamman puoleinen taksikuski, joka tarjoutui viemään meidät 5 eurolla "keskustaan", jonne tosiaan oli jonkin verran matkaa. Siksipä hyväksyimme tämän tarjouksen, mutta tekemämme diili muuttui hieman matkan taksimatkan aikana. Viiden euron matka muuttui 50 euron nelituntiseksi matkaksi koko saaren "ympäri" tai toisin sanoen kuski vei meidät saaren jokaisen mahdollisen nähtävyyden äärelle. Hinta oli alunperin 70 euroa, mutta saimme tingattua hintaa alemmaksi. Ei paha hinta siihen nähden, että taksikyydillä pääsi paikasta ja nähtävyydestä toiseen. Illaksi palasimme pääsaarelle ja suuntasimme jälleen syömään.

Maanantai aamupäivä kului Valletassa kierrellessä, käytiin muun muassa sotamuseossa, jonka jälkeen otimme bussin saaren eteläosaan, jossa kävimme veneillen tutustumassa Qrendin edustalla sijaitsevaan Blue Grottoon. Upea paikka, jossa oli siis useita luolamuodostelmia rantakalliossa. Vesi oli uskomattoman kirkasta ja sinistä. Tuli todella hienoja kuvia.

Maanantai olikin tosiaan Eetun synttäripäivä.

Tiistai aamuna pitikin sitten jo valmistautua lähtöön ja lentoon takaisin Kyprokselle. Eetun lento lähti jonkin verran aiemmin kuin omani, joten kulutin aikaani Valletassa vierailemassa St. John's Co-Cathedralissa. Oli kyllä uskomattoman hieno kirkko, joka oli täynnä todella hienoja taideteoksia. Kirkkovisiitin jälkeen minäkin suuntasin lentokentälle, josta lento lähti parikymmentä minuuttia myöhässä kohti Kyprosta.

Kokonaisuutena Malta jätti todella positiivisen muiston. Vanhoissa englantilaisissa busseissa ja keskiaikaisissa linnakkeissa vain on sitä jotain :) Kuten aiemmin mainitsin, vajaassa neljässä päivässä kyllä ehti nähdä lähes kaiken.

Nyt tosiaan olen taas kämpillä Nicosiassa ja otan rennosti. Pitää nyt nauttia kun on oikein loma. Maanantaina onkin sitten jo lähtö Afrikan suurimpaan kaupunkiin eli Kairoon.

Nicosia 23.3.2010

Oli hieno viikonloppureissu Ayia Napaan, vaikka koko kaupunki muistutti lähinnä aavekaupunkia. Yli puolet liikkeistä, ravintoloista, baareista yms. oli suljettuna näin turistikauden ulkopuolella. Hotellimme oli tietenkin sieltä halvimmasta päästä. Kävimme kuitenkin syömässä vallan mainiossa ravintolassa erinomaisen buffetillallisen. Hyvää ruokaa. Ilta ja yö menikin sitten juhliessa, eipä tullut juurikaan nukuttua :) Sunnuntaina suuntasimme rannalle ottamaan aurinkoa ja kävinpä jopa meressä uimassa. Oli oikein lämmintä vettä, ainakin lämpimämpää kuin Suomessa kesäisin. Ilma oli myös lämmin, ehkä noin 23 astetta. Takasin Nicosiaan tultiin illalla kahdeksan aikoihin ja siitä sitten aika suorilta painimaan nukkumatin kanssa.

Tänään on ollut myös todella lämmintä ja päivä menikin katolla loikoillessa ja tenttiin lukiessa. Toivottavasti ilmat jatkuvat tällaisina. Harmi vain, että Nicosia on täällä sisämaassa, uiminen olisi todella miellyttävää tällaisina päivinä.

Vähän meinaa olla ikävä kunnollista suomalaista ruokaa, täällä en ole hirveästi jaksanut kokkaamiseen panostaa, johtuen suurimmaksi osaksi keittiön surkeudesta. Trangia olisi kova sana :) Mutta kyllä tässä hengissä pysytään ainakin vielä.

Tahtoo jo lomalle, ei onneksi enää kuin kolme päivää ja niistäkin kaksi ovat vapaapäiviä. Malta kutsuu lauantaina, oli lentoyhtiökin jopa laskuttanut vihdoin ja viimein lentolipuista. Hetken jo luulin, että tulisi halpa reissu :)

Yritän uppia niitä kuvia joskus, kun saan aikaiseksi mennä johonkin nettikahvilaan, jossa internet myös toimisi kunnolla. Meillä täällä kämpillä tämä on aivan saa**nan hidas.